Kävin eilen kampaajalla, tarkoituksena siistiä latvoja mun pitkä polkka -mallisesta tukasta. Olen aina haaveillut pitkistä hiuksista, mutta se ei sovi hiuslaadulleni sillä tukka menee huonoon kuntoon nopeasti. Viime syksynä repäisin ja annoin luottokampaajalleni luvan leikata pois kaikki huonokuntoiset hiukset. Lopputulokseksi sain kauniin long bobin ja kampaajalta tullessani en malttanut pysyä poissa peilin edestä, olin niin tyytyväinen! Olen käynyt samalla kampaajalla varmaan 15 vuotta ja luotan häneen täysin. Päätös leikkauttaa long bob oli todella hyvä. Olen kuitenkin laiska kampaajallakäijä ja edellisestä leikkauksesta olikin kertynyt jo melkein kahdeksan kuukautta. Oma kampaajani on hoitovapaalla enkä saanut hänelle aikaa ajoissa, sillä halusin siistiä ylikasvanutta tukkaani loppukesän tärkeitä tapahtumia varten. Uudelle kampaajalle meno oli suurin virheeni ikinä. Tulen myös katumaan seuraavat piiiiiiitkät kuukaudet sitä, etten näyttänyt kampaajalle mallikuvaa, millaisen kampauksen haluaisin. Luotin siihen, että kampaaja kyllä osaa siistiä latvat suullisesti selitettynä, sillä sanoin että toivon hiusten ylettyvän olkapäiden tasolle ja puysyvän saman mallisina kuin olivatkin. Kävelin kampaajalta ulos kuin kypärä päässäni - olin saanut täysin pottamaisen polkkatukan, joka ylettyy vain leukaan asti.
Itkin vasta kotona tajuttuani asian todellisen laidan. Luulin tukan näyttävän niin lyhyeltä siksi, kun kampaaja tuuheutti ja föönasi ja puunasi tukkaa. Enkä varmaan olisi kehdannut päin naamaa sanoakaan, että mitä helvettiä menit tekemään! Olkoot lapsellista tai ei, en tunteilleni voi mitään. Joka kerta peilin ohi kulkiessani kyyneleet nousevat silmiini. Miksi en vain odottanut aikaa omalle kampaajalleni? Halusin nätin tukan tärkeisiin tapahtumiin, nyt näytän niin karmealta etten kestä katsoa itseäni! Hävettää kulkea tuolla ihmisten ilmoilla. Perinteinen polkkatukka ei sovi minulle lainkaan. Se korostaa leveitä hartioitani ja kadottaa muutenkin lyhyen kaulani kokonaan. Näytän kypäräpäiseltä kaulattomalta mummelilta. Vihaan uutta ulkonäköäni! Onneksi hiukset kasvavat takaisin. Joku saattaa ajatella, että ihan turhaan vingun jostain tukan pituudesta, kun maailmassa on suurempia murheitakin. Minulla on kuitenkin oikeus olla pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen ja itkeä rumia hiuksiani. Ei turhasta valittamisen lopetus poista nälänhätää tai pelasta maailmaa. Okei, se valittaminen ei myöskään tukkaani takaisin kasvata - ainakaan vielä moneen kuukauteen. Ainoana vaihtoehtonani on vain kestää rumaa hiusmallia ja olla ikinä enää istumatta kyseisen kampaajan penkkiin. Aion kuitenkin yrittää edes nopeuttaa hiusten kasvua kotikonstein, eli syömällä tiettyjä ravintolisiä ja käyttämällä hiustenkasvua nopeuttavia shampoita ja hoitotuotteita. On samantekevää, ovatko ne huuhaata vai ei, jos se ylentää mieltäni edes ajatuksen tasolla.
Olen muutenkin aina ollut todella epävarma ulkonäöstäni sekä todella kriittinen itseäni kohtaan. Pidän itseäni kauniina vain hyvin satunnaisesti, keskityn epäkohtiin ja niihin asioihin ulkonäössäni, jotka mielestäni ovat rumia. Nyt ne viimeisetkin itsetunnon rippeet lakaistiin kampaamon lattialta suoraan roskiin. Toki itsetunto on paljolti asenteesta kiinni, mutta kyllä siihen tarvitsee muutakin. Itsevarmuus lähtee sisältä, mutta tarvitsee rohkaisevia ajatuksia peilikuvaltaan. Nyt kun peilikuvani lähinnä itkettää, ajattelen kuinka monta kuukautta joudun olemaan täysin tyytymätön ulkonäkööni, ennen kuin hiukset kasvavat siedettävään pituuteen ja alan näyttämään taas omastakin mielestäni ihan ookoo ihmiseltä. Lohduttaahan se onneksi hieman kuulla muilta, että tukka on kiva, mutta en minä leikkauta hiuksiani muiden mielen mukaan, vaan omani! Minulle on samantekevää, mitä mieltä muut ovat. Jos itse en pidä hiuksistani, niin sitten ne ovat kamalat riippumatta siitä mitä naapurin Pena on mieltä.
En ole pettynyt pelkästään kampaajan toimintaan, vaan myös itseeni. Luotin kampaajaan, luotin siihen, että hän tietää polkan ja pitkän polkan eron, ymmärtää leuan ja olkapäiden eron sekä kuuntelee ohjeitani pelkästään tasoittaa hiuksia. Tyhmänä ja hyväuskoisena ajattelin, ettei minun tarvitse näyttää mallikuvaa tukastani viime leikkauksen jälkeen, vaikka se olisi ollut muutaman klikkauksen päässä puhelimessani. Olen vihainen itselleni myös siitä, etten jaksanut odottaa muutamaa viikkoa saadakseni ajan omalle kampaajalleni. Se, että olisin ollut ylikasvaneilla hiuksilla kaikissa niissä tapahtumissa, joissa olisin halunnut ollu siistityllä kampauksella, tuntuu nyt jälkeenpäin ajateltuna hyvin pieneltä hinnalta. Jaksaessani odottaa olisin varmasti saanut hiuksilleni juuri sitä mitä halusin. Nyt kärsin kuukausikaupalla omista virheistäni sekä kampaajan osaamattomuudesta tai välinpitämättömyydestä neuvojani kohtaan. Reklamoin saamani palvelun heti tajuttuani, kuinka paljon oikeasti vihaan tukkaani ja kuinka erilainen se on verrattuna siihen, millaiset ohjeet annoin kampaajalle. Toivon tosissani, että kampaamo ottaa vastuun työntekijänsä mokasta ja edes palauttaa rahani. Tuntuu ihan paskalta, että olen maksanut siitä, että tukkani on kamala!
En kaipaa kehuja, vaikka pitäisittekin uudesta tukastani. Omasta mielestäni se on silti kauhea.
Olisin kuitenkin kiitollinen jokaisesta vinkistä, joka saattaa edistää nopeampaa hiustenkasvua.
